Uusi-Seelanti ja nettiongelmat

Pitkästä aikaa! Tosiaan, Uusi-Seelanti ei ole se netin ihmemaa. Netistä tarvitsee useimmiten maksaa hostelleissa ja se voi olla rajattu/hidas. Ja yleensä yhdellä maksulla saa yhdistettyä yhden laitteen. Joten valitsen aina puhelimen ipadin sijaan ja puhelimella on aika ikävä kirjoitella pitkiä tekstejä loppupeleissä. Nyt kuitenkin sain yhdistettyä hyvään nettiin molemmat vempeleet ja ajattelin viimein vähän päivitellä. :) 

Niin, jo päälle kuukausi täällä! Ei tunnu siltä. Ja samalla tuntuu, että kyllähän täällä on oltu jo pieni ikuisuus. Toisaalta reissussa oon ollut jo sen kaksi kuukautta niin kai se tunne sitten johtuu siitä. Aika kuluu kyllä nopsaan! 

Aucklandissa tosiaan iski vähän karu paluu todellisuuteen käytännön asioina ja saattoi tulla pieni matkaväsymyskin. Tuntui vaikealta lähteä hoitamaan käytännön asioita vaikkei ne hankalia olleetkaan. Näillä tarkoitan siis pankkitilin avaamista, IRD-numeron hankintaa ja sitä itse töiden etsimistä. IRD-numero on siis verotusta varten. Jos sitä ei ole niin palkasta menee automaattisesti 45%. Verot voi hakea tietysti takasin eikä 45 ole niin paha Suomen 60 verrattuna mutta silti. Numeron hankinta sinänsä on helppo prosessi, täyttää vaan lapun, ottaa mukaan tarvittavat liitteet ja menee postitoimistoon. Liitteissä itse törmäsin ongelmaan ajokortin kanssa. Kansainvälistä en ollut hommannut joten sehän piti tietysti mennä käännättämään virallisella taholla. Huoh. Siinä meni sitten muutamia päiviä. Tilin kanssa taas kävi niin, että koska elettiin sitä reppureissaajien ruuhka-aikaa niin Aucklandista ei meinannut saada millään aika pankkiin. Tai siis olisihan tietysti saanut mutta useampien viikkojen päähän. 

Fidzillä olin kuitenkin tavannut kolme suomalaista tyttöä, jotka olivat siellä lomailemassa oman Working & Holiday vuotensa päätteeksi. Kaikki tulivat vielä Aucklandiin takaisin ja kaksi jäi vielä kolmeksi viikoksi. Vietin paljon aikaa heistä yhden, Taijun kanssa. Taiju auttoi paljon esim pankkitilin kanssa, sillä oli vielä ensimmäisinä viikkoina auto ja ajeltiin sitten vähän Aucklandin ulkopuolelle pankkiin. Sainkin sitten pankkitilin 20 minuutissa! :) 

Taijun kanssa tulikin tosiaan vietettyä se kolmisen viikkoa kun se oli vielä maassa. Käytiin mm Hobittilassa, eli Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti-elokuvien yhdellä kuvauspaikalla, Sky Towerissa, ajelemassa ja muuten vaan syötiin paljon yhdessä ja käytiin leffoissa. Oli kyllä kivaa! Hollywoodissahan tapasin pojan, joka asuu Aucklandissa, joten tavattiin taas ja sain kaupunkikierroksen! Lisäksi sain sitten kutsun sen pojan kaverin synttäreille, jonne mentiin Taijun kanssa. Samalla aikaa katselin ja ihmettelin koko ajan työmahdollisuuksia. Yritin päättää mitä haluaisin tehdä. Valikoimaa rajoitti se etten ole täällä niin kauan aikaa ja kun ei ole autoa. Vaikea oli myös päättää, että mihin sitä menis töihin kun ei ollut sidottu mihinkään kaupunkiin! 

Taijun lähdettyä jäin vielä Aucklandiin (kaverin kaverin syntymäpäiviltä sain lisää kavereita),tein viikonloppu matkan paikkaan nimeltä Mt Maunganui. Ihana pieni rantakylä! Pari vuotta sitten kun tein harjoittelua Levillä, siellä oli yhtäaikaa töissä tyyppi, joka asuu ja on kotoisin kyseisestä kylästä. Kävin siis moikkaamassa. Sen jälkeen vietin aikaa Aucklandissa kaverin kanssa (jonka nimi on itseasiassa Levi!) ennen kuin lähdin sitten kunnolla Aucklandista. Nyt olen pikkukylässä nimeltä Ohakune. Ollut viikon ja huomenna lähden sitten kohti seuraavaa paikkaa. Täällä olen tehnyt siis vähän töitä ilmaista asumista vastaan. On ollut ihanan rauhallista Aucklandin stressin jälkeen! Tämä on siis laskettelusta elävä kylä joten kun kausi kerta on nyt ohi niin on todella kuollutta. Ei haittaa, ei ole kiirettä! Saa vähän touhuilla jotain mutta muuten ottaa chillisti. Lisäksi mulla on ollut käytössä oma huone!! Mikä on muuten aikamoista luksusta kun on elänyt kaksi kuukautta hostelleissa! 

Olen siis viihtynyt! Muut työntekijät on ollut todella mukavia, kaksi australialaista, kaksi irlantilaista, britti, amerikkalainen ja minä. Vietettiin mun syntymäpäivääkin, sain oikein kakun, jossa oli 22 kynttilää! Täällä on tosin Aucklandiin verrattuna vielä kylmä, jos aurinko ei paista niin alle 10 astetta. Ohakune sijaitsee siis aika keskellä pohjoissaarta, ison kansallispuiston etelälaidalla. Ikkunoista näkyy lumihuippuiset vuoret, joita itseasiassa on käytetty myös Taru Sormusten Herrasta kuvauspaikkoina. Tai no, tulivuoria ne on jos tarkkoja ollaan. Eikä edes sammuneita sellaisia. Mutta ei pidä huolestua! Niiden toimintaa seurataan tarkasti. Jos muistan oikein niin viimeisestä purkauksesta on kuitenkin se 600 vuotta. Välillä tuo lähin pölläyttelee tuhkaa pihalle (pilaten laskettelukauden, haha, asiat tärkeysjärjestyksessä täällä!) tai on lahareita. Mutta ei mitään vaarallista. :) 

Huomenna suuntaan tosiaan sitten sellaiseen paikkaan kuin Hamilton. Sinne jään yhdeksi yöksi ja otan bussin New Plymouthiin, jossa tapaan perheen johon todennäköisesti jään au pairiksi. Jos kaikki sujuu hyvin. Siitä lisää sitten ensi viikolla! Jännittää! 

Laitan tässä vielä kuvapostauksia erikseen eri paikoista. 

Telkkua ja haleja kaikille!