Kuvia part 3, Fidzi

Käytännössä tätä suurin osa mun Fidzin osiosta oli. Todellinen paratiisi, jossa voi vaan olla ilman huolen häivää. 

Kalojen syöttämistä. 

Ruokaa. Oli todella hyvää! 

Tarviiko tästä nyt hirveästi sanoa edes! Taivaallista! 

Rahakin on siellä niin iloisen väristä! 

Mango-appelsiinimehua grenadiinilla samalla kun teki kookospähkinänkuoresta sormusta. 

Viimeinen aamiainen pääsaarella. Vedenalaisia kuvia onkin sitten jälleen siellä kameralla, niitä sitten esille joskus! 

Nyt olenkin jo Aucklandissa. Lämpötila tippui 30 asteesta 13 asteeseen niin on vähän vilu. Haha, mut eiköhän se tästä! Kirjoitan mahdollisesti jossain vaiheessa enemmän Fidzistä! 

Terveisiä! 

Kuvia part 2, Yhdysvallat

Nyt tuleekin sit oikein kunnon kuvapläjäys kun kerrankin aikaa ja wifi. Siinä näkyy Hollywood-kyltti jotenkuten. Hirveän lähelle ei kuulemma enää pääse edes. 

Käytiin tosiaan Beverly Hillsissä niin kuin kerroin. Haha, taloista on lähinnä kuvia porteista ja piha-aidoista enkä enää muista mikä aita/portti oli kenenkin. Paitsi tämä: 

Elvis Presleyn entinen piha-aita oli korkeudessaan ja tiheydessään melko kunnioitettava. 

Brittityttöjä joihin tutustuin. 

Herkkujen metsästystä. 

"Kotikatu" sillä hostelli oli aivan lähellä, puolikorttelia sivukadulle. 

Kävin katsomassa Conan O'Brienia livenä Warner Bros studiolla. 

Rakastuin San Franciscon satama-alueeseen. 

Lisää herkkuja. :D 

Kuuluisia kohteita: Golden Gate Bridge ja Pier 39:än merileijonat. 

Balboa Park ja San Diego Zoo. Suurin osa eläintarhakuvista on kamerassa joihin en vielä ole päässyt käsiksi niin että niitä voisin jakaa. 

La Jolla, San Diego. Lausutaan "la hoija". Nätti kaupunginosa. 

Lopuksi älykäs selfie Los Angeles lentokentältä hämmennystä aiheuttaneessa lentoasussani (eli jumpsuitissa). 

Fidzin kuvat omassa postauksessa! 

Hikistä hommaa

 Terkkuja San Diegosta! Taas kunnon ilmaston muutos kun lämpötilat täällä on taas sitä lähemmäs 30 astetta ja lisäksi aika kosteata. Tosin tykkään, yritys saada väriä pintaan on kova, mutta tulokset on toistaiseksi heikohkoja. En kuitenkaan ole juuri palannut! Mikä on edistystä aurinkorasvan käytön oppimisessa. 

San Franciscosta bussimatka tänne sujui ihan mukavasti. Yllättäen nukuin melkein koko matkan. Hostellilta itseasiassa lähti yksi puolalainen poika kohti Losia kanssa joten jaettiin taksi ja oli kiva kun oli tarvittaessa juttuseuraa bussissa. Losissa vaihdoin bussia, että pääsisin San Diegoon. Asemalla odotellessa juttelin chileläisen tytön kanssa, joka oli itsekseen kiertelemässä Kaliforniaa omia sukulaisia ja tuttuja tapaamassa. San Diegoon menevässä bussissa alkoi jänskättään kun kuski ei kuuluttanut missään vaiheessa yhtään mitään. Alkoi tulla pimeä eikä minulla ollut mitään tietoa että kuinka kauan San Diegoon oli vielä matkaa. Lisäksi tiesin että bussi menee suoraan Tijuanaan. Entä jos joudun rajan yli? Pääsenkö takaisin? Meksikon ja USA:n raja on kuitenkin aika tarkoin vartioitu enkä tiedä salliiko maahantulolupani useampaa rajan ylitystä. En sitten vaan tiedä kuinka tarkkoja ne on tuolla Tijuanan alueella. No, pelko oli onneksi lopulta turha kun päästiin San Diegoon. 

Seuraava jännitysmomentti olikin sitten bussiasemalta hostellille löytäminen. Minulla oli kyllä tietenkin katsottuna kartat valmiiksi mukana ja sanalliset ohjeet myös mutta silti. Pimeässä, isossa vieraassa kaupungissa painavien tavaroiden kanssa. Plus oli todella lämmin ja kostea vielä yhdeksän aikaan illalla. Löysin kyllä hostellin sitten ongelmitta. Tosin katu jolla se sijaitsee on tosi vilkas yöelämältään niin oli vähän plaa kulkea siellä ihmisvilinässä isojen laukkujen kanssa.  

Odottaessani sitten että minut kirjattaisiin sisään hostelliin, aloin juttelemaan yhden tytön kanssa joka on Hollannista. Nimi on Cynthia ja ollaankin sitten oikeastaan päivittäin nyt hengattu keskenään. Cynthia opiskelee englannin kielen opettajaksi ja on täällä koulunsa puolesta. Aikoo itseasiassa työskennellä tässä hostellissa vastineeksi majoituksesta seuraavat 10 viikkoa. 

Mitäs me ollaan tehty... Lähinnä kierrelty ja kävelty ympäriinsä. Eilen kävin itsekseni Balboa Parkissa, jossa myös tuo San Diegon eläintarha on. Puisto oli ihan valtava! Todella kaunis, paljon museoita ja erilaisia puutarhoja. Voisin vaikka asua siellä. Lauantaina menen varmaan sitten sinne uudestaan, mutta tällä kertaa eläintarhaan. 

Tänään me yritettiin rannalle ja Cynthia halusi ehdottomasti kävellä. Hän sanoi että tietää mihin suuntaan pitää mennä, mutta olisi vaan pitänyt itse varmistaa. Päädyttiin nimittäin ihan vastakkaiseen suuntaan, ja pitkälle! Meren sijaan alkoi näkyä vuoria. Että joo. Olinkin sen jälkeen liian väsynyt halutakseni etsiä enää rantaa ja alkoi olla sen verran myöhä ettei se olisi edes ollut kauhean järkevää. Yritän varmaan huomenna uudestaan, hostellin ohjeilla. Kävinkin sitten vaan ostamassa tarpeet mozzarella salaattiin ja Cynthian seurana ostoskeskuksessa. Löysin farkut 8 dollarilla eli noin 6 eurolla niin ostin sitten kun ne jotka minulla on täällä mukana ovat reikiä täynnä. Voisi olla kiva mahdollisiin työhaastatteluihin olla ehjät vaatteet. Mukana oleva hamekin on ihan puhki kulunut, enkä ollut yhtään huomannut Suomessa! Toistaiseksi ei vain ole tullut halpaa kivaa hametta vastaan. 

Tänään tiedossa varmaan rauhallinen ilta vaan hostellilla, suunnitellen huomista ja ylihuomista, kirjoittaen kortteja, päiväkirjaa jne. Losista unohdin itseasiassa ostaa kortteja niin minulla on nyt sitten 10 korttia San Franciscosta. Ehkä ostan vielä jotain sitten eläintarhasta. Saapi nähdä. Nyt voisikin sitten kirjoittaa muutaman sähköpostin ja yrittää muistaa tulostaa papereita Uutta-Seelantia varten. Ja muutenkin alkaa valmistautua siihen etappiin, tiedän että Fijillä netin käyttö tulee olemaan erittäin rajoitettua kun siitä pitää kai maksaa aina per jokin aika. 

Rakkaita (ja melkoisen hikisiä) terveisiä kaikille! 

Pitkästä aikaa

Kylläpä aika kuluu nopsaan! Nyt yli viikko oltu reissussa, ei tunnu siltä. Toisaalta tuntuu että oon ollu jo ikuisuuden ja toisaalta... En tiiä. Jotenkin vaan niin irrallaan arkielämästä että ei meinaa ottaa ajan kulumisesta tajua. Oon nyt San Franciscossa ollu jo neljä päivää! Ja huomenna jo lähen! Huhhuh. 

Losissa viimeiset päivät meni aika rauhallisesti, ostoksilla käyden ja istuin iltaa yhden hostellin työntekijän kanssa. Kävin myös Conan O'Brienin liveyleisössä. Oli siistiä olla paikan päällä ja nähdä ne kaikki kamerat ja kun meidän eteen räpsähtää kyltti aina kun pitää taputtaa. Ideasta on kiittäminen samaista työntekijää jonka kanssa istuin iltaa. Kannattaa tutustua paikallisiin! 

Bussimatka Losista tänne meni yllättävän kivuttomasti vaikka olikin noin 8 tunnin reissu. Teitä seuratessa iski fiilis että kyllä täällä pitää joskus tulevaisuudessa se roadtrip tehdä, eli autolla ajaa pitkin poikin. Kunhan uskaltaisi ajamaan! Ehkä joku päivä. San Franciscoon saavuttua harhailin vähän ennen kun löysin hostellin. Tämä on paljon isompi kuin Hollywoodin! Tykkäsin toisaalta ehkä siitä Hollywoodin kuitenkin enemmän. 

Jaoin huoneen aluksi kaksi yötä Irlannista olevien poikien kanssa. Haha, ne ei mulle oikein uskaltanut puhua paitsi yksi. Oli kyllä ihan mukava. No, en niitä hirveesti nähnyt edes. Heidän jälkeen huoneeseen tuli yhdeksi yöksi kolme poikaa Texasista. Okei, yksi on Bostonista mutta asuu Houstonissa. Älyttömän hyviä tyyppejä! Vuoden kaks mua vanhempia ja vietinkin niiden kanssa sitten illan ja tänään päivän. Käytiin yhdessä ihmettelemässä Golden Gate-siltaa. Oli huomattavasti helpompaa kun heillä oli auto! Maisemat oli kyllä upeita, yritän laittaa kuvia kun kerkeän. Myöhemmin päivällä käytiin vielä syömässä porukalla ja illan päätteeksi piti sitten sanoa heipat kun he lähtivät sitten seuraavana aamuna (eli tänään maanantaina) kokonaan pois. Jake lähti takaisin töihin ja Tim ja Chris sitten jatkoivat matkaa Napaan. Itse olen täällä vielä tämän päivän ja huomenna suuntaan takaisin etelään ja San Diegoon. Voi olla että näen tuttuja siellä Hollywoodin hostelliajalta. 

Olin ihan varma että reissussa väsyttävintä olisi kun pitää jatkuvasti tutustua uusiin ihmisiin. Mutta loppujen lopuksi se tulee aika luonnollisesti, jos ei omasta aloitteesta niin jonkun toisen. Mikä alkaa pikkuhiljaa riipimään on jatkuva jäähyväisten jättö. Täällä tutustuu ihmisiin, viettää heidän kanssa pari päivää ja sitten pitääkin sanoa jo heippa. Yhteystietoja vaihdetaan mutta silti ei tiedä näkeekö koskaan enää uudestaan. Toivottasti näkee. 

Muuten Hollywoodissa kun odottelin bussia niin juttelin yhden pojan kanssa joka asuu Aucklandissa! Ollaan nyt Facebook-kavereita ja se lupasi näyttää paikkoja kunhan pääsen sinne asti! Tuntuu kivalta että siellä on nyt sitten joku jonka jo tietää. Paikallinen vieläpä! 

Tänään suunnitelmissa on vielä mennä satama-alueelle uudestaan, tosin pidemmälle. Alue on ilmeisesti ihan kuuluisa Pier 39 ja siellä on kai merileijonia. Akvaariokin olisi, mutta taidan säästää sellaiset kuitenkin San Diegoon jos menen siellä SeaWorldiin ihmettelemään. 

Ainiin, täällä olen muuten tähän mennessä käynyt kävelyillä satamassa ja sisäkaupungissa. Söin juustokakkua satamassa. Sairastin yhden päivän, vietin aikaa texasilaisten kanssa (käytiin kattomassa nähtävyyksiä, syömässä, baarissa, katsomassa amerikkalaista jalkapalloa). Olen nauranut enemmän varmaan kuin pitkään aikaan. San Francisco on älyttömän kaunis kaupunki.

San Diegolta odotan rantoja, rentoutumista ja rusketusta. Ja tietysti eläimiä! 

Vielä voisi mainita että huonekavereina on nyt kolme saksalaista. En kuitenkaan jostain kumman syystä kertonut että puhun saksaa kun he tulivat! Nyt aikaa on kulunut jo niin paljon että miten edes voisin! Tyypit juttelee kaikessa rauhassa tietämättä että ymmärrän, no lähes joka sanan. He puhuvat kaikki aikalailla hochdeutschia joten on kaiken lisäksi tosi helppo ymmärtää. No lähden huomenna, ehkä en vahingossa paljasta itseäni sitä ennen. 

Rakkaita terveisiä kaikille! 

Rikkaat ja rikkaat

Viime yönä nukuin vihdoinkin kohtuu hyvin! Heräsin vain kerran kolmelta ja nukahdin heti uudestaan enkä herännyt ennen kuutta. Eiköhän se tästä siis! Kuluneet päivät olen viettänyt aika tiiviisti Sabinan kanssa, eli sen brittitytön. Eilen oltiin Beverly Hillsiä kiertämässä oppaan kanssa joka kertoi missä kukakin kuuluisuus on asunut tai omistanut talon. Nähtiin esim Elvis Presleyn ja Michael Jacksonin entiset kodit. Tai nähtiin on ehkä vähän liioittelua, nähtiin korkeita pensasaitoja ja portteja, ja vilahduksia katoista. Oli se silti ihan siistiä. Opas oli hauska, britti joka on muuttanut tänne. Käveltyä tuli aika paljon ja paljon ylämäkiä. Poltin myös vähän nenää ja olkapäitä vaikka oli aurinkorasvaa. No, ei naamassa. 

Asuin alueen jälkeen mentiin Rodeo Drivelle ja se oli kyllä niin sen näköinenkin että ei siellä olisi itsellä ollut varaa mihinkään. Kierros loppui ja me jäimme syömään, eli me oltiin minä, Sabina, Jenny ja David. Jenny ja David oli kierroksella mukana olleita brittejä myös. Jälleen olin ainoa jonka äidinkieli ei ollut englanti! Syötiin Fatburger nimisessä pikaruokapaikassa, oli hyvää! Söin älyttömän hyvän pirtelön! Ja tietty kananmunapurilaisen.

Syömisen jälkeen mentiin isolle Beverly Hills kyltille ottamaan kuvia ennen kun palattiin takaisin hostellille. Oli kyllä kiva päivä! Ilta otettiin rennosti, käytiin Sabinan kanssa vielä kaupassa ja hoidettiin auringonpolttamia. 

Tänään lähes kaikki huonekavereit lähti. Sabina ja Cheryl myös. Lähdettiin Sabinan kanssa vielä ostoksille ja päädyttiin takaisin Beverly Hillsiin koska siellä oli ostoskeskus jonka ei pitänyt olla täynnä vain brändituotteita. Loppujen lopuksi ei löydetty mitä etsittiin (vaatteiden osalta) ja ostoskeskus oli aika pettymys. Ei kauhean hyvää asiakaspalvelua, ainakaan Guessissa. Ostin sieltä kivan topin. Vaikka lähdin etsimään hametta. Tosiaan, kauppakeskus oli kokoisille täynnä vain kalliiden merkkituotteiden liikkeitä, ainoa poikkeus oli H&M ja Forever 21.

Ostoskeskuksesta lähdettiin etsimään Georgetown Cupcakes liikettä, joka oli yksi niistä paikoista joissa täällä ollessa halusin ehdottomasti käydä. Paikka löytyi lopulta kohtuu kivuttomasti ja kuppikakut oli niin älyttömän hyviä! Söin paikan päällä yhden ja ostin mukaan vielä toisen. Sieltä palattiin sitten bussilla takaisin, siten miten tultiinkin. Loppupäivän ajattelin ottaa kohtuu rennosti, ilmastoinnin kovuuden takia tuntuu että on flunssanpoikanen iskemässä, nyt olen ulkona lämpimässä patiolla juomassa teetä ja kirjotttamassa. Sabina siirtyi toiseen hotelliin poikaystävänsä kanssa, näemme ehkä vielä San Franciscossa. Harkitsin jos lähtisin käymään Universal Studiolla huomenna ja ehkä leffassa Chinese Theaterissa. Olisi aika mahtavaa! 

Kuvia tulossa taas kun kerkeää! 

Kuvia part 1

Matkalla hostellille. 

Hieman isompi kuin Finnairin kone

Ruoka lentokoneessa. Nautaa curry kastikkeessa, riisiä ja herneitä, perunasalaatti, leipää, voita, juustoa ja voileipäkeksejä. Jälkiruoaksi suklaa-appelsiinijäätelöä. Juomana omenamehua. Taisin juoda lennon aikana yhteensä kolme kuppia teetä ja kuusi mukillista vettä myös. Joten urgh, vessassa oli pakko käydä. Vielä ennen laskeutumista oli kevyt ateria josta ei ole kuvaa mutta älyttömän hyvä kananmunavoileipä, hedelmäsalaattia js leivonnainen. Jossa oli rusinoita joten jyrsin sitä vaan. 

Lentokone oli tosiaan tähän astisista kokemistani isoin, 10 paikkaa per rivi. Eli kolme molemmissa reunoissa ja neljä keskellä. Ja tän koneen paremmat luokat! Ihan eri tasoa kun Finnairin koneessa jossa lensin Lontooseen! Ne tuolit näytti niin ihanan rennoilta! Tämä kuva on siis ihan normaalista economy-luokasta. 

Ajattelin että laitan varmaan kuvia aina kun pystyn puhelimesta kun pidemmät tekstit on mukavampi kirjoittaa sitten iPadilla. :) 

Jetlag ehkä vähän vaivaa, onneksi (tai sitten ei) unirytmin sekoittumisesta on kokemusta jo töiden yövuoroista. Eiköhän  tää tästä pikkuhiljaa. Uusi huonekaveri täällä hostellissa sanoi, että yleensä tottumisaika on päivä per aikaerotunti. Eli tässä menisi sitten 10 päivää. Ja Fidzille mennessä 19, haha, en edes ole siellä niin kauan että ehtisi tottua tuon mukaan!