Losissa viimeiset päivät meni aika rauhallisesti, ostoksilla käyden ja istuin iltaa yhden hostellin työntekijän kanssa. Kävin myös Conan O'Brienin liveyleisössä. Oli siistiä olla paikan päällä ja nähdä ne kaikki kamerat ja kun meidän eteen räpsähtää kyltti aina kun pitää taputtaa. Ideasta on kiittäminen samaista työntekijää jonka kanssa istuin iltaa. Kannattaa tutustua paikallisiin!
Bussimatka Losista tänne meni yllättävän kivuttomasti vaikka olikin noin 8 tunnin reissu. Teitä seuratessa iski fiilis että kyllä täällä pitää joskus tulevaisuudessa se roadtrip tehdä, eli autolla ajaa pitkin poikin. Kunhan uskaltaisi ajamaan! Ehkä joku päivä. San Franciscoon saavuttua harhailin vähän ennen kun löysin hostellin. Tämä on paljon isompi kuin Hollywoodin! Tykkäsin toisaalta ehkä siitä Hollywoodin kuitenkin enemmän.
Jaoin huoneen aluksi kaksi yötä Irlannista olevien poikien kanssa. Haha, ne ei mulle oikein uskaltanut puhua paitsi yksi. Oli kyllä ihan mukava. No, en niitä hirveesti nähnyt edes. Heidän jälkeen huoneeseen tuli yhdeksi yöksi kolme poikaa Texasista. Okei, yksi on Bostonista mutta asuu Houstonissa. Älyttömän hyviä tyyppejä! Vuoden kaks mua vanhempia ja vietinkin niiden kanssa sitten illan ja tänään päivän. Käytiin yhdessä ihmettelemässä Golden Gate-siltaa. Oli huomattavasti helpompaa kun heillä oli auto! Maisemat oli kyllä upeita, yritän laittaa kuvia kun kerkeän. Myöhemmin päivällä käytiin vielä syömässä porukalla ja illan päätteeksi piti sitten sanoa heipat kun he lähtivät sitten seuraavana aamuna (eli tänään maanantaina) kokonaan pois. Jake lähti takaisin töihin ja Tim ja Chris sitten jatkoivat matkaa Napaan. Itse olen täällä vielä tämän päivän ja huomenna suuntaan takaisin etelään ja San Diegoon. Voi olla että näen tuttuja siellä Hollywoodin hostelliajalta.
Olin ihan varma että reissussa väsyttävintä olisi kun pitää jatkuvasti tutustua uusiin ihmisiin. Mutta loppujen lopuksi se tulee aika luonnollisesti, jos ei omasta aloitteesta niin jonkun toisen. Mikä alkaa pikkuhiljaa riipimään on jatkuva jäähyväisten jättö. Täällä tutustuu ihmisiin, viettää heidän kanssa pari päivää ja sitten pitääkin sanoa jo heippa. Yhteystietoja vaihdetaan mutta silti ei tiedä näkeekö koskaan enää uudestaan. Toivottasti näkee.
Muuten Hollywoodissa kun odottelin bussia niin juttelin yhden pojan kanssa joka asuu Aucklandissa! Ollaan nyt Facebook-kavereita ja se lupasi näyttää paikkoja kunhan pääsen sinne asti! Tuntuu kivalta että siellä on nyt sitten joku jonka jo tietää. Paikallinen vieläpä!
Tänään suunnitelmissa on vielä mennä satama-alueelle uudestaan, tosin pidemmälle. Alue on ilmeisesti ihan kuuluisa Pier 39 ja siellä on kai merileijonia. Akvaariokin olisi, mutta taidan säästää sellaiset kuitenkin San Diegoon jos menen siellä SeaWorldiin ihmettelemään.
Ainiin, täällä olen muuten tähän mennessä käynyt kävelyillä satamassa ja sisäkaupungissa. Söin juustokakkua satamassa. Sairastin yhden päivän, vietin aikaa texasilaisten kanssa (käytiin kattomassa nähtävyyksiä, syömässä, baarissa, katsomassa amerikkalaista jalkapalloa). Olen nauranut enemmän varmaan kuin pitkään aikaan. San Francisco on älyttömän kaunis kaupunki.
San Diegolta odotan rantoja, rentoutumista ja rusketusta. Ja tietysti eläimiä!
Vielä voisi mainita että huonekavereina on nyt kolme saksalaista. En kuitenkaan jostain kumman syystä kertonut että puhun saksaa kun he tulivat! Nyt aikaa on kulunut jo niin paljon että miten edes voisin! Tyypit juttelee kaikessa rauhassa tietämättä että ymmärrän, no lähes joka sanan. He puhuvat kaikki aikalailla hochdeutschia joten on kaiken lisäksi tosi helppo ymmärtää. No lähden huomenna, ehkä en vahingossa paljasta itseäni sitä ennen.
Rakkaita terveisiä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti